AIVOT EI PYSäHDY JA IHMISELLä ON MIELESSä AINA JOTAIN

20160201_090037

Lauttasaaren yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaisten valinnaiskuviksen opiskelu huipentui oman lopputyön tekemiseen. Lopputyö koostui taiteellisesta tuotoksesta sekä siihen liittyvästä prosessiportfoliosta.

Aiheen, tekniikan, tavoitteet sai kehittää itse. Kaikki tekivät oman ajankäytön vähimmäissuunnitelman – aikaa tuntien ulkopuolella sai työhön käyttää enemmänkin. Arvioinnissa keskityttiin teoksen ja portfolion pohdintojen omakohtaisuuteen. Ilahduttavaa oli, että  S2-kieltä lukevat kuvislaiset kirjoittivat rohkeasti ajatuksiaan portfolioon.

Suuri vapaus aiheutti joissakin ahdistusta – peruskoululainen tottuu kahdessatoista vuodessa suuressa määrin siihen, että opettaja määrittää mitä tunneilla tapahtuu – motivoi ja vahtii.  Lopputyö antoi mahdollisuuden oppilaille tuoda tunneille ja teoksiinsä käsiteltäviksi omakohtaisia ajatuksiaan ja tunteitaan tai tehdä omia taiteellisia kokeiluja. Yksityisen havaittiin koskevan muitakin mutta jokaista omalla tavallaan. Aivojen jatkuva raksutus pääsi kuvaamisen kohteeksi. Vahaliidut ja lapsuuden valokuvat kävivät vuoropuhelua kankaalla  lämpöpuhaltimen turvin.

Professori Alf Rehn kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissa (HS 13.2.2016) seuraavasti: “Moni meistä vaeltaa arjessaan sen suuremmin miettimättä. Aamiainen, työmatka, duuni, kauppa, sohva, sänky. Toistetaan. Asiat ovat juuri sellaisia, miltä ne näyttävät. Kiiski on kiiski, hauki on kala. Taide rikkoo tätä. Sen tehtävä ei ole näyttää maailmaa sellaisena kuin se on, vaan antaa meille uusia näkökulmia.” Taidetunnit tarjoavat tilaa mietiskelyyn, näkökulmien esittämiseen, kipeiden tunteiden käsittelyyn –  ja mikä tärkeintä luovuuteen ja mahdollisten maailmojen esittämiseen.

Moni tästä yli kolmenkymmenen oppilaan ryhmästä haaveilee opiskelusta taiteita painottavassa lukiossa – toivotamme heille onnea lukioiden pääsykokeisiin!

Salla Iivanainen, kuvataideopettaja

 

Poimintoja oppilaiden portfolioista:

“Aihe valikoitui oikein mukavasti, sillä alkuperäisessä piirrosversiossa en osannut kuvailla aiheen merkitystä. Se tuntui olevan minulle vain henkilökohtainen piirros, jonka vain minä ymmärtäisin. Mutta kun rupesin esittelemään työtäni muille, siinä samassa tajusin, että aihe oli kaikille eri tavalla henkilökohtainen. Aihetta voidaan tulkita monella eri tavalla riippuen omista kokemuksistaan, sillä kaikilla on omat kokemuksensa. Aihetta voidaan esimerkiksi tulkita, että elämä on ristiriitaista.”

20160201_090044

“Oman aiheen ja työn valitseminen oli kivaa ja erilaista muista aiheista, joita olemme tehneet kuvaamataidon tunnilla. Tykkäsin tehdä tätä työtä.”

20160218_133755

“Oikeastaan syy, miksi halusin piirtää Jeffin oli se, että olen ihan älyttömän huono piirtämään, etenkin ihmisiä. Siksi halusin hyödyntää kuvistunteja ja piirtää jotain, mistä en omin avuin saisi järkevän näköistä piirrustusta. Selaillessani Jeffin kuvia kännykästäni päädyin lopulta valitsemaan hänen sivuprofiilikuvansa, joka sen lisäksi ettei se ole liian karmiva, on se minusta myös todella hieno. Etenkin kun Jeffin kammottavia silmiä ei näy kuvassa, tekee se siitä vähemmän pelottavan ja enemmän upean.” Tutustu myös teoksen blogiportfolioon.

20160201_090031

IMG_0214

“Sain työn valmiiksi melkein annetussa ajassa, johon olen tyytyväinen. Lopputulos on mielestäni siisti ja kuva vastaa sitä, mitä lähdin tavoittelemaan. Värit ovat ihan kivat, ehkä pikkaisen räikeät. Asettelullisesti maisema on mielestäni hyvä ja perspektiivi onnistui. Teknisesti kuva on mielestäni siis hyvä. Aiheeseen olen tyytyväinen, ajattelin ehkä laittaa työn huoneeni seinälle. Työ kestää katselemista. Koko työskentelyssä minua motivoi se, että remontoin huonettani samaa aikaa ja ajattelin laittaa työn uudistettuun huoneeseeni.”

“Alkuperäinen idea tuli siitä että minä aina halusin luoda jotain, mitä voin käyttää jokapäiväisessä elämässä ja näyttää kavereille tarvittaessa. Tablettikansio sovi näihin tarkoituksiin täydellisesti. Alussa minä kuvittelin että tablettikansion sisä- ja ulkopuolelle on liimattu muutama kuva vanhoista lehdistä, niin se näyttäisi itse lehdeltä (mikä on aika hauska minun mielestä). Myöhemmin idea muuttui silleen että sisäpuolelle tulisi avaruuskuvat (eli kirjallisuus niin kuin avaa meille tiet maailmankaikkeuteen), mutta koska olen niin ”epätasainen” ihminen koko kansiosta tuli kuitenkin avaruuskansio.”

“Ilmaisulta tavoittelen, että minun työni näyttäisi tai ilmaistaisi sitä, että aivot ei pysähtyy vaan jokaisella ihmisellä on koko ajan jotain ajatuksia. Siten myös tämä työ, rattaat liikkuu koko ajan ja ne ei pysähtyy eli aina tapahtuu siinä aivoissa jotain.”

20160201_094104

“Olen iloinen, että sain lopputulokseeni tavoittelemani tunnelman, se oli päätavoitteeni. Värit onnistuivat hyvin, ja pidän erityisesti merestä. Taivas ei onnistunut ihan sellaiseksi, mitä tavoittelin. Värit siinä vaihtuvat jotenkin liian hattaraismaisesti, mutta muuten tuli hyvä. Onnistuin mielestäni saamaan teoksesta sellaisen, että se välittää jonkinlaisen viestin katsojalleen, jolloin saattaa alkaa pohtimaan, mitä tekstillä ja kuvalla on yritetty saada välitettyä ja mikä tarkoitus sillä voisi olla ihan oikeassa elämässäkin.”

20160201_090107

“Valinnaisen kuvataiteen lopputyö oli mielestäni erittäin mukavaa tehdä, koska sai työskennellä itsenäisesti oman työn ääressä ja pystyi valitsemaan itse oman ideansa. Itse valitsin työkseni majakan, koska pidän majakan ulkomuodosta sekä sen ympäristössä olevasta rauhallisuuden tunnelmasta. Olen myös jo pitkään halunnut pirtää majakan, sillä olen ihaillut niiden erilaisia muotoja monissa ulkomaan kohteissa. Majakka ideana on myös inspiroinut minua suuresti, sillä se elää erilaisissa sääolosuhteissa ja vuodenajoissa mukana. Se tarjosi minulle suuren valikoiman erilaisista majakan ulkoasuista sekä niiden ympärillä olevista erilaisista sääolosuhteiden tuomista tunnelmista.

Nautin tästä viimeisestä kuvataiteen työstä, kuten myös koko valinnaisen kuvataiteen kursseista!”

IMG-20160203-WA0000

 

“Mä OLISIN TEHNYT IHAN SAMAN”

12710780_876915432427602_8697105759333699933_o

“No miltäs tää koulu vaikuttaa, onks täällä nyt tarpeeksi noita taideaineita?”  “No kyllä mä voisin täällä opiskella”, tyttö vastaa.  On kevät 2003 ja Erika Haavisto on äitinsä kanssa tututustumassa yläkoulumme taideopetukseen.

Kolmetoista vuotta myöhemmin Erikasta on sukeutunut kulttuurituottaja  ja Lundin yliopiston taiteen maisteri. Hän on tullut puhumaan lykkiläisille ensimmäisestä itse ohjaamastaan dokumenttielokuvasta “One Way Ticket/Menolippu”. Se kertoo Euroopan kerjäläisistä ja siitä, miltä tuntuu, kun kukaan ei halua sinua ja aina on jatkettava matkaa. Erikan kiinnostus ja kyky tarttua omakohtaisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin on säilynyt sitten kouluvuosien. “Mä tykkään muusta” -dokkari tiivisti yläasteikäisen Erikan ja hänen luokkakavereidensa ajatuksia siitä, miltä tytöistä tuntuu, kun haukutaan lehmäksi. Abiturienttivuonna Lauttasaaren yhteiskoulun lukiossa Erikan mediadiplomi käsitteli Face to face -työntekijöitä eli feissareita.

Erikalle elokuvan tekeminen on oppimisprosessi ja luontevin tapa  ymmärtää asioita. Elokuvan kieli on hänelle kovasti henkilökohtaista ja itsensä ilmaisemista siinä missä musiikki tai muukin taide. Se on paljon sanottu naiselta, joka myös laulaa ja jonka Madonnan tuntemus vei hänet aikoinaan Tupla tai kuitti -ohjelmaan kilpailemaan.  Kerjäläisaihe suodattui tutkailtavaksi Niinistö-Haavisto presidenttikisan aikaan. Dokumentissa turistitytön muuttunut suhtautuminen kerjäläisiin tiivistyy loppusanoihin “Mä olisin tehnyt ihan saman”.

12695678_10153877009945349_776892616_o

Istumme vielä hetken koulun ravintolassa esityksen jälkeen. “Mä oon oppinut niin paljon näiden vuosien aikana. Enkä ikinä olisi näihin ryhtynyt ilman sitä sun leffaprojektia koulussa. Ne on niin tärkeitä, tollaset, että saisi monenlaisia näkökulmia siihen, mitä voisi tehdä isona.”

Salla Iivanainen, kuvataideopettaja

Erika Haavisto:

Elokuvat:

  • “One way ticket”, (14:13) Erika Haavisto, Thilo Zimmermann, 2015
    Screen Shot 2016-02-08 at 21.57.25

Koulutus:

  • Taiteiden maisteri / Elokuva- ja mediatuotanto, Lundin yliopisto, Ruotsi, 2015
  • Kulttuurituottaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsinki, 2013
  • Vaihto-opiskelija, Institut Superieur de Commerce de Paris, Ranska, 2012
  • Ylioppilas, Lauttasaaren yhteiskoulu, 2009
  • Vaihto-opiskelija, Lycée Maurice Genevoix, Ranska, 2007

Erikan kiinnostus elokuviin alkoi Lykissä:

  • Dokkino-työpaja (osa European Cinema and Young People Comenius-projektia)
  • Mediadiplomi
  • Omat videokokeilut
  • Kulttuurituotanto/työharjoittelut
  • Vaihto Pariisissa
  • Koulutus Ruotsissa